Käsi ylös kuinka moni on tehnyt meditaation puolisonsa kanssa? Miten teitte sen? Miltä se tuntui?
Olen huomannut työssäni, että suurin osa asiakkaistani ja tutuistani haluavat meditoida omassa rauhassa, yksin. Voi olla, että puoliso ei ole asiasta innostunut tai kiinnostunut. Ja vaikka olisikin, niin silti omaan sisimpään meneminen on aika lailla yksityiseltä tuntuva asia. Rentoutusnauhaa kuunnellaan nappuloista. Tai sitä yritetään kuunnella ennen kuin puoliso tulee viereen sänkyyn. Ja mikäli hän sitten tulee vierelle ennen aikojaan, rauha on menetetty ja paluu todellisuuteen omasta sisimmästä on läsnä.
Meditatiivisella hetkellä kun sitä on niin, niin paljaana. Vaikka hiljaisuus on ympärillä – tai ehkä juuri siksi – oma minuus on esillä, ajatusten ja tunteiden muodossa. Näkymättömänä pilvenä siinä läsnä. Ja vaikka missään ei kuulu sanaakaan, ei omia, eikä sen toisen ihmisen, tulee tunne, että nyt kaikki paljastuu… Ikään kuin puoliso pystyisi lukemaan sen kaiken, mitä siellä sydämessä on. Kaikki ne toiveet ja tunteet ovat siinä, avoinna. Esillä.
Juuri niin. Meditatiivinen hetki on hyvin intiimi hetki. Intiimi hetki oman sisimmän kanssa. Ja todellakin, mikäli teette sen yhdessä, puolisosi pystyy lukemaan sinua. Puolisosi pystyy lukemaan auennutta sydäntäsi, mikäli hänkin on uskaltanut avata omansa. Voit aivan tuntea sen, kun sydämenne kuuntelevat toisiaan. Voit tuntea sen, kun puolisosi sydän lukee kauneuttasi. Ja sinä voit nähdä hänen sydämeensä. Voit tuntea hänen pelkonsa, hänen haavoittuvuutensa, etkä voi tehdä muuta, kuin rakastaa sen kaiken pois. Juuri sillä hetkellä. Antaa hänen tuntea sinun parantava rakkautesi ja luottamuksesi.
Jos olette todella rohkeita, katsokaa meditoidessanne toisianne silmiin. Yhdistäkää energiakeskuksenne. Antakaa tunteiden vallata silmänne, antakaa silmienne kuvastaa se kaikki, mitä sydämessä tuntuu. Sillä, kun sydämesi on avoinna, lempeänä ja myötätuntoisena, voit vain antaa puolisollesi kaikkea sitä hyvää, mitä tunnet. Puolisosi on sinulle peili, johon katsot. Puolisosi silmistä näet sen rakkauden, mitä hän saa sinulta. Sinun silmistäsi näkyy se rakkaus, mitä sinä voit ja haluat hänelle antaa.
Ja vieläkin enemmän.. Puolisosi silmistä näet sen, kuinka paljon sinun myös tulisi rakastaa itseäsi. Nähdä itsesi yhtä kauniina olentona, kuin hän sinut näkee. Puolisosi silmät ovat sinun peilisi. Kun teette tämän, voitte antaa rakkauden tunteen ja totuuden ympäröidä toisenne. Antaa tuon hetken viedä teidät omaan, yhteiseen, yksityiseen paikkaan, jossa tapahtuu ihmeitä. Tuossa paikassa ei ole vaatimuksia, ei tuomitsemista, ei haavoittamista, vaan vain ja ainoastaan myötätuntoa, ymmärrystä ja rakkautta.
Ja huomatkaa, tuo kaikki jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.. Tuon hetken mentyäkin. Sillä, tiesitkö, että kaikki materia, joka joskus on ollut kosketuksissa toisiinsa – on aina yhtä. Tiede on todistanut tätä faktaa monesta suunnasta, ja se pätee meihin ihmisiinkin, meihin olentoina ja materiana ja energiana. Yhtä varmasti kuin se fakta, että veressämme virtaava rauta on todellisuudessa tähtipölyä. Koko tämä universumi on joskus ollut yksi, me kaikki siis olemme yhtä. Ja mitä tahansa me matkallamme kohtaamme, sitä läheisempiä näistä meille tulee. Varsinkin jos uskallamme.
Uskallatko olla ikuisesti yhtä puolisosi kanssa? Uskallatko antautua johonkin vielä syvempään? Uskallatko paljastaa itsesi? Ja uskallatko kurkistaa puolisosi naamion taakse? Nähdä sen todellisen, kauniimpaakin kauniimman ihmisen? Sekä itsesi, että hänet naamioidenne takana? Uskallatko nähdä elämän ihmeitä tapahtuvan ja yhteisen maailmanne kaunistuvan..?
With Love,
Hanna